Miksi kuntosalilaitteet keksittiin?

Vastataan heti aluksi suoraan otsikon kysymykseen. Kuntosalilaitteiden isänä voidaan pitää Dudley Allen Sargentia, itseoppinutta voimistelijaa Yhdysvalloista, joka 1870-luvulla opetti yliopistossa voimistelua. Hän havaitsi, ettei osa opiskelijoista pystynyt tekemään voimistelussa vaadittuja liikkeitä huonon lihaskuntonsa vuoksi. Hän mietti, miten saisi valmennettua myös heikommat opiskelijat hyvään fyysiseen kuntoon, ja alkoi näin ollen kehitellä erilaisia laitteita, joiden avulla voisi harjoitella ylävartalon voimaa kehittäviä liikkeitä helpommin. Näiden laitteiden piti toimia väliaikaisena ratkaisuna siihen saakka, kunnes opiskelija omaisi riittävät voimatasot ja voisi siirtyä harjoittelemaan voimistelussa käytettäviä liikkeitä. Sargentin mielestä riittävä taso oli saavutettu, kun opiskelija pystyi tekemään 12 leuanvetoa sekä 12 dippiä nojapuissa. (J.C. Herz, 2014.)

Kuntosalilaitteet yleistyivät kunnolla 1950-luvulla, kun kehitettiin Smith-laite sekä polvenojennuslaite. (Doyle, K. 2017.) Nämä laitteet löytyvätkin nykyään lähes jokaiselta kuntosalilta. Saatat törmätä 2000-luvun kuntosalilla myös muun muassa vipunostolaitteeseen, hauiskääntölaitteeseen sekä laitteisiin, jotka toimivat henkilökohtaisella kortilla ja laskevat vastukset sekä toistot puolestasi.

Palataanpa tekstissä kuitenkin hieman taaksepäin kohtaan: “Näiden laitteiden piti toimia väliaikaisena ratkaisuna…”. Kuten arvata saattaa, laitteiden käyttö ei suinkaan jäänyt 1870-luvulla väliaikaiseksi, vaan niiden käyttö on nyt vuonna 2018 suositumpaa kuin koskaan. Laitevalmistajat kehittävät jatkuvasti uudempia, hienompia ja fiksumpia laitteita, jotta lihaksen rasittaminen olisi entistäkin helpompaa. Yhdestä näkökulmasta katsottuna tämä onkin hieno asia: mukavat laitteet ja helpot, suljetut liikeradat mahdollistavat lihaskunnon harjoittelun jokaiselle riippumatta kuntotasosta, kehonhallinnasta tai iästä. Esimerkiksi 80-vuotias eläkeläismies, jolla on tasapaino päässyt jo heikentymään, pystyy istumaan pecdeck-laitteeseen ja sen avulla harjoituttamaan rintalihaksiaan.

Toisesta näkökulmasta katsottuna tässä ei ole mitään järkeä. Jos eläkeläismiehellä on huono tasapaino ja siten lähes varmuudella heikot jalkojen lihakset, miksi hänen kannattaisi kuntosalilla ollessaan istua laitteeseen, joka ei kehitä tasapainoa tai jalkojen lihaksia? Tai miksi 18-vuotiaan lupaavan jalkapalloilijan kannattaisi tehdä vatsarutistuksia ja polvenojennuksia laitteessa, mikäli hänen tavoitteenaan on parantaa suorituskykyä sekä saada kokonaisuudessaan vahvempi fysiikka jalkapallokentälle? Ei kannatakaan.

Ihmisen liikkuessa lihakset toimivat yhteistyössä; harvoin on käytössä vain yksi lihasryhmä kerrallaan. Kuntosalilaitteiden ongelma on, että useissa laitteissa liikeradat eivät ole avoimia, vaan laite ohjaa liikettä. Tämä saa ehkä kohdelihaksen aktivoitumaan, mutta avustajat sekä kontrolloivat lihakset nukkuvat. Tämä kehittää lihaskuntoa yksipuolisesti ja altistaa loukkaantumisille, koska kehoon alkaa kehittyä lihasepätasapainoa. Kokemuksieni mukaan erittäin yleinen ongelma tänä päivänä onkin se, että pinnalliset lihakset ovat suhteessa vahvemmat kuin syvät lihakset. Hienoinkaan talo ei pysy pystyssä ilman kunnon rakenteita. Ei ole mukavaa, kun seinä kaatuu tai välilevy pullistuu.

Kuntosalilaitteiden käyttöä suosittelisin ainoastaan muutamassa tapauksessa:

1. Olet ammattilaiseksi tähtäävä kehonrakentaja ja ainoa tavoitteesi on kasvattaa mahdollisimman isot lihakset. (Tässäkin tapauksessa perusteet pitää rakentaa ensin kehonpainolla, sitten vapailla painoilla ja vasta sitten ottaa mukaan myös laitteita, jotta lihaksen saa eristettyä ja näin väsytettyä tehokkaammin).
2. Loukkaantumisen jälkeisessä kuntoutuksessa joistakin laitteista voi olla hyötyä.
3. Vaikka suosittelen lähtökohtaisesti myös senioreita käyttämään lihaskuntoharjoittelussa kehonpainoa sekä vapaita painoja vastuksina, saattavat jotkut laitteet olla tietyissä tapauksissa parempi vaihtoehto vastuksen helpon säädettävyyden sekä turvallisen ja kontrolloidun liikeradan vuoksi.

Mikäli et kuulu yllä oleviin ryhmiin, suosittelen sinua siirtymään hiljalleen ylätaljasta kohti leuanvetoa, vaihtamaan viimeistään tässä vaiheessa jalkaprässin kyykkyyn, käyttämään salilla vapaita painoja ja tekemään paljon kehonpainoharjoittelua, jossa kehität lihasten lisäksi liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Jätä laitteiden käyttö vähemmälle ja opettele sen sijaan käyttämään monipuolisesti parasta olemassa olevaa kuntoiluvälinettä – omaa kehoasi.

Kun avasimme salimme vuonna 2017, päätimme, ettemme hankkisi ainuttakaan laitetta. Tämä päätös on pitänyt. Sen sijaan olemme hankkineet voimistelumaton, leuanvetotankoja, kuminauhoja, kahvakuulia, foam rollereita, levytankoja ja levypainoja, voimistelurenkaita, hyppynaruja yms. Näiden välineiden avulla pystymme tarjoamaan juuri sellaista harjoittelua, jonka näemme järkevimmäksi tavaksi kehittää omaa fyysistä kuntoa sekä yleistä hyvinvointia.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramissa niin pysyt ajan tasalla tapahtumistamme!

Liikunnan iloa!

Lähteet:
Herz, J.C. 2014: Learning to breathe fire
Doyle, K. 2017: The History of Exercise Equipment (https://www.livestrong.com/article/274001-the-history-of-exercise-equipment/)