Miten suhtaudut ruokaan? Ravitsetko sillä kehoasi vai onko se nautinto, elämys tai kenties lohtu? Lähdetään käsittelemään aihetta ensin kärjistäen kahdesta ääripäästä: 

Ajattelutapa 1

Ruoka on polttoainetta keholle

Jotkut ajattelevat näin. Lähes kaikki syöminen ja juominen perustuu ruoka-aineiden makro- ja mikroravintoaineisiin ja siihen, mitä ne tekevät keholle. Ruoat punnitaan keittiövaa’alla gramman tarkkuudella, ja annokset syödään minuutilleen suunnitelman mukaisesti. Yhtäkään annosta ei jätetä väliin, eikä mitään ylimääräistä saa syödä.

Tämän tyylinen suhtautuminen ruokaan on yleistä esimerkiksi fitness-maailmassa tai tiukan painonpudotusohjelman aikana. Mikäli olet ammattilaiskehonrakentaja tai fitness-kilpailija, voi edellä mainitun kaltainen tapa syödä olla perusteltua. Kuntoliikkujalle en suosittele näin tarkkaa syömisen vahtimista, sillä se aiheuttaa monelle vain ylimääräistä stressiä ja näin ollen sen tavoiteltu hyöty saattaa kääntyä itseään vastaan. On hyvä tiedostaa paljonko suurinpiirtein syö päivässä, mikä on kasvisten osuus, paljonko tulee kuituja tai mikä on oma energiankulutus ja energiansaanti. Kaiken ruuan punnitseminen on kuitenkin turhaa.

 

Ajattelutapa 2

  • Ruoka on nautintoaine

Tässä ääripäässä olevat syövät vain ja ainoastaan ruokaa, mikä maistuu hyvältä, tai mikä saa itselle hyvän olon (vaikkakin väliaikaisen). Ruoka on usein palkinto tai sillä lohdutetaan itseä, kun on esimerkiksi surullinen tai väsynyt olo. Ruoalla täytetään vatsa ja käsitellään tunteita. Suklaata syödään usein tunteisiin, koska se lisää serotoniinin, eli ns. “mielihyvähormonin” tuotantoa kehossa. (Lähde 1) Tämä ääripää syö epäterveellisesti, ja usein kärsii ylipainosta sekä muista huonon ravitsemuksen aiheuttamista terveyshaitoista, kuten kakkostyypin diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta, suurentuneista veren rasva-arvoista ja huonoista kolesteroliarvoista. (Lähde 2)

Terve suhde ruokaan

Oikeassa elämässä asiat eivät ikinä ole näin mustavalkoisia, vaan suurin osa ihmisistä kuuluu jonnekin näiden ääripäiden väliin. Ruokaa syödään, koska siitä saa energiaa ja näin tyydytettyä nälän tunteen. Se tukee hyvinvointia ja terveyttä, mutta sillä voi myös herkutella. Välimaastossa on myös mielestäni hyvä olla. Terve suhtautuminen ruokaan antaa sen ravita kehoa, tukea terveyttä ja hyvinvointia, mutta se saa myös maistua hyvältä. Ruokailu on myös parhaimmillaan sosiaalinen tilanne, missä pääsee vaihtamaan kuulumisia ja seurustelemaan perheen tai ystävien kanssa. Kaiken ruoan ei myöskään tarvitse olla terveellistä. Herkuille jää kyllä tilaa, mikäli suuri kokonaisuus on kunnossa. Hyvä tapa ajatella asiaa on 80/20-sääntö. Kun 80% kaikesta syödystä ja juodusta energiasta on peräisin terveellisistä lähteistä, 20% saa olla ns. “sattumia”, eli ei välttämättä niin terveellisistä lähteistä. Tämä kuva havainnollistaa asiaa hyvin:

Kuvassa esiintyvä “salaattikulho” kuvastaa terveellistä ja tasapainoista lautasmallin mukaista ateriaa. Hampurilainen voisi kuvastaa jotain ateriaa, mikä ei ole ravitsemuksellisesti se kaikista optimaalisin, mutta kuitenkin oikeaa ruokaa esim. ravintola-ateria. Jäätelö ja pannukakut voivat olla jotain herkkua, mitä tykkäät silloin tällöin syödä. Alkoholiakaan ei ole pakko nauttia viikoittain, mutta mikäli siitä pitää, pari kolme annosta viikkotasolla mahtuu hyvin terveelliseen ruokavalioon. Älä myöskään korvaa mitään ateriaa esim. jäätelöllä. Jos haluat syödä jäätelöä, syö myös normaali ateria.

Satunnaisista herkuista ei siis kannata potea huonoa omaatuntoa. Mikäli stressaa jokaista jäätelöä tai pizzapalaa, tulee kaivaneeksi itselleen kuoppaa ja stressin määrä kasvaa. Hoitamalla kokonaisuuden kuntoon herkuillekin jää tilaa.

Hyvinvointia kevääseen, muistakaa syödä terveellisesti ja välillä myös herkutella 🙂

Ps. Mikäli sinusta tuntuu että tasapainon löytäminen oman ravitsemuksen kanssa on haastavaa, meiltä löytyy myös ravintoneuvontaa, missä autamme sinua löytämään sinulle sopivan järkevän ruokavalion. Kysy lisää: [email protected]

 

Lähteet:

  1. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3575938/
  2. https://www.duodecim.fi/2017/03/09/epaterveellinen-ruoka-selittaa-lahes-puolet-yhdysvaltalaisten-sydan-verisuoni-ja-diabeteskuolemista/

 

Facebook
Twitter
LinkedIn
Ravinto
Aleksi

Ruoka, polttoaine vai nautintoaine?

Miten suhtaudut ruokaan? Ravitsetko sillä kehoasi vai onko se nautinto, elämys tai kenties lohtu? Lähdetään käsittelemään aihetta ensin kärjistäen kahdesta ääripäästä:  Ajattelutapa 1 Ruoka on

Read More »